MANU: Olimme Turussa erinomaisen ja kaikille ihmisille suositeltavan Suomalaisen elokuvan festivaalin vuoksi. Riemuni oli suuri, kun festivaaliteatteri Dominon aulassa myi vegaanileivonnaisia Kirjakahvilan henkilökunta. Muffinssit (fantastisia) ja korvapuustit (hyviä) tuli testattua, ja myyjättäreltä tiedusteltua, josko itse kahvila olisi auki sunnuntaina.
Kovasti pahoittelivat, ettei tarjolla ole muuta kuin vegaaninen brunssi kello 11-14 välisenä aikana.
Hippimäiseen elämänrytmiimme juuri tällainen osui mainiosti, ja Hamburger Börsin aamiainen päätettiin unohtaa saman tien.
Kirjakahvila ei tuottanut pettymystä. Ensinnäkin, uskomaton kivitalomiljöö nupukivisine sisäpihoineen pelastaa kärttyisämmänkin aamun. Toiseksi, paikan nuori ja aktivistinoloinen asiakaskunta säteilee ympärilleen energiaa. Jo näiden ansiosta kokemus on kerrassaan voimaannuttava.
Brunssiksi oli perunasalaattia, aranchini-palloja, mokkasuklaapalloja, sekä kahvia.
Ensinmainittuun oli laitettu potaatin itsensä lisäksi kikherneitä, tomaattia sekä rucolan lehtiä. Raikkaista aineksista tehty salaatti teki muuten hyvän vaikutuksen, mutta suolaa oli annoksessa ujon oloisesti. Lisäksi osa perunanpaloista oli jäänyt pikkaisen raaoiksi,
Aranchini oli itselle uusi tuttavuus. Munkille näyttäneen ja tuoksuneen leivoskuoren sisältä löytyi sangen maukas risotto. Hyvä, mutta tätäkin olisin maustanut rohkeammin, ehkä hiukan tulisemmin?
Tummasta suklaasta tehty jälkiruokapallo oli kutakuinkin täydellinen, ja kahvia sai santsata periaatteessa kupillisen brunssin seitsemän euron hintaan. Huippuystävälliset myyjät eivät huolineet rahojani kolmannestakaan kupillisesta. Vahvempaa kahvi kyllä saisi olla, Suomessa laiha kahvi on harmillisen yleistä.
JULLE: Kirjakahvila oli minulta jostain syystä jäänyt aiemmin kokematta. Ja niin viihtyisä oli paikka, että yhtään ei harmittanut, kun jäi festivaalien sunnuntaiohjelmiston eka leffa näkemättä.
Paikan yleinen ilmapiiri oli todellakin mukavan rento, mutta minkäänlaista energiavirtausta ainakaan sisäänpäin en minä kyllä onnistunut kokemaan.Tunsin itseni vanhaksi. Mieleeni tuli Kalifornian vegaanimestat ja niiden keskivertoasiakas, joka huomioideni perusteella oli noin nelikymppinen tajuttoman terveen- ja hyvännäköinen nainen tai mies, mikä taas sai minut tuntemaan itseni harmaaksi ja rumaksi. Nyt sitä energiaa tänne ja äkkiä, kiitos!
Mainio brunssi sai minut äkkiä unohtamaan tuollaiset turhat ja turhamaiset ajatukset. Perunasalaattia kahmaloin lautaselleni manumaisen monumentaalisen läjän, koska jostain syystä pelkäsin sen loppuvan. Salaatti oli sinänsä simppeli, mutta niin hyvä, että sitä piti päästä seuraavalla viikolla kotona imitoimaan. Aracini risottopallo sen sijaan jäi minulta puolitiehen. Ei siinä varmasti mitään varsinaista vikaa ollut, mutta sen ominaisrakenne ei vaan yksinkertaisesti miellyttänyt suutani. Mokkasuklaapallo sen sijaan suli suussa aivan kuten pitikin. Nam. Seuraavien Turun reissujen must-kohde!
Suositellaanko vegaaneille: Aina, ehdottomasti, kyllä.
Turun kirjakahvila, 20501 Turku
Kahvila on avoinna ma-to 11-19 ja pe 11-21, brunssi sunnuntaisin kello 11-14. Brunssin jälkeen elokuvaesitys
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti