sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Wayward Vegan Cafe, Seattle, 12.7.



MANU:
Julle on toipunut kuumetaudistaan onneksi nopeasti.

On Amerikan-turneemme viimeinen aamu. Nyt on katsastettava yliopistoalue vielä uudestaan, yhdessä. Päätämme vetää samalla reissulla sekä myöhäisen aamiaisen todella kehutussa Wayward Vegan Cafessa että myös kokeilla Mighty-O:n donitseja.

Wayward on enemmänkin aamias- ja lounasdiner kuin ”kahvila.” Mahtavaa, epäterveellistä ja taatusti amerikkalaistyylistä vegaaniruokaa on piiiiiitkällä listalla burritoista tofukokkelin kautta pannukakkuihin.

Olemme juoneet vain pienet suojakahvit hotellilla ennen matkaa tänne kaupungin pohjoisosiin. Nälkä on hirmuinen.

Päädyn onnekseni The Chili n Cheese –nimiseen jumalaiseen annokseen, hash browns –tyyppisillä paistinperunoilla ja runsaalla ketsupilla täydennettynä.

Tämä on siis vegaaniomeletti, joka on kokonaan kuorrutettu kasvischeddarilla. Kuten nimi lupaa, chiliä on käytetty paljon, samoin puoliraa´aksi jätettyä sipulia.

Kuten paikan punk rock –henkinen ilmapiiri ja ulkoasu lupaavat, annos on rasvainen, paheellinen.

Omelettini on äärimmäisen suuri ja mehukas.

Luomuappelsiinimehu on hyvää, tietenkin. Kahvi on pahaa kuten tällaisessa dainerissa kuuluukin ja sitä saa rajattomasti lisää kuten tällaisessa dainerissa kuuluukin.

Nälkä totisesti lähtee. Mahaan sattuu lopulta niin, että pannukakku jää väliin, mikä harmittaa vielä pitkään.

Arvostan sekä ruokia että meininkiä, paikan ideaa ja olemusta loputtomasti, arvostan taivaaseen ja takaisin.

JULLE:

”Tämä on nyt sitten sitä Seattlea”, muistan ajatelleeni astuttuani sisään Wayward Vegan Caféseen..

Sivupöydät olivat täynnä erilaisten vaihtoehto- ja anarkistiryhmien flaiereita ja kaiuttimista puski ärhäkkää marginaalimusiikkia. Mielistelemätöntä asennetta!

Asiakaskunta vaikutti opiskelijapainotteiselta - yliopiston naapurustossa kun oltiin. Myöhäistä aamiaista oli nauttimassa myös muutama +30 –maihari-isä lapsineen.

Ja mikäs lapsilla ollessa – heidät kun oli huomioitu ihan omalla menullakin.

Kuten jo aiemmin on varmasti tullut ilmi, olen perusmakujen ystävä. Varsinkaan aamuisin ei huonon herääjän tee mieli alkaa kokeilla uusia makuelämyksiä.

Väärä valinta voi nimittäin jatkaa aamukärttyisyyttä pitkälle iltapäivään asti. Onneksi on olemassa sellainen - tod.näk. universaali- ilmiö kuin ”Basic breakfast”, jonka nytkin tilasin.

Koska pelkäsin, että taas isoksi osoittautunut annos tofukokkelia ja röstiperunoita sekä neljä viipaletta paahtoleipää ei kylläännyttäisi minua, tilasin lisukkeeksi vielä ”makkaran”.

Perusannoksen, jonka tofukokkeli oli muuten erityisen maukas, lisäksi ei vatsaan makkaraplätty kuitenkaan enää mahtunut. Kyllä sitä maistaa toki täytyi, mutta hieman liian lihaisan makuinen se mielestäni oli.

Muutenkin listalta näytti löytyvän runsaasti feikkiliharuokia.

Jos ruoka maistuikin erinomaiselta, juomapuolella ei Wayward Vegan loistanut.

Kahvia todellakin sai loputtomasti huokeaan hintaan, mutta kovin oli laihaa. Mantelimaito tosin toi makuun hieman särmää.

Appelsiinimenu olisi mieluusti saanut olla vastapuristettua.

Plussaa Wayward Veganille siitä, että aamiaista ja lounasta tarjoillaan koko päivä.

Suositellaanko vegaaneille: Vimmaisesti, varsinkin Manu suosittelee
5253 University Way NE, Seattle, WA 98105
(between 52nd St & 55th St)

http://waywardvegancafe.com/

1 kommentti: