MANU: Tässäpäs on illallispaikka, jonne veisin vegaani-avovaimon, jos minulla sellainen olisi.
Mutta minullahan on!
Löydämme ihastuttavan Caravan Of Dreamsin vähän sattumalta kävellessämme iltapäivällä tutkimassa East Villagea. Etsimme muistaakseni jotakin muuta paikkaa, joka on sitten kiinni tai jotain. Vilkaisemme Jullen ostamaa ERITTÄIN SUOSITELTAVAA, kattavaa ja hyvää Vegan Guide To New Yorkia ja kas, parin korttelin päässä on tällainen hyväksi kehuttu paikka.
Näyttää hyvältä, varaamme pöydän illallista varten.
Caravan of Dreams on tyylikäs ja silti kotoisa paikka, jossa viihtyisi vaikka pitkäänkin, ellemme olisi matkasta vielä näin väsyneitä. Menu on täysin vegaaninen ja suunnattu tietenkin myös kosheria vaativille juutalaisille. Nämä kaksi ryhmää haarukoimalla näyttää moni New Yorkin vegaaniravintola pärjäävän.
Caravaninkin asiakaskunnasta iso osa on juuri kosher-ruoan perässä liikkuvaa juutalaista. Täällä päin kovasti muodissa oleva elävä ravinto on sekin hyvin edustettuna menussa, mutta sellaisesta lisää myöhemmin Rocking Raw´n yhteydessä.
’
Parhautta on, että täällä ja tänään ei terveyshömpötyskään puske päälle. Viiniä saa, mutta minun tekee hellepäivän iltana ennemminkin mieli sangriaa. Erinomaista on.
Tyylikkyydestään huolimatta Caravan ei ole mikään yläluokan high dining –paikka. Otamme alkuruoaksi tapaksia, pääsapuskaksi burritot.
Loistelias burrito on juuri sellainen kuin pitääkin. Mustapapuja, tummaa riisiä vailla pelkoa kanaliemestä, tuoretta ihanaa guacamolea, kunnon mausteista salsaa. Annos on suuri.
Erinomaista ruokaa, kaunis, kynttilänhämyinen tunnelma. Hiukan hippimäinen mutta tarpeeksi asiallinen tunnelma. Palvelu on hiukan hidasta, mutta ystävällistä - ja mihinkäs tässä kiire olisikaan.
Paikka ei ole ihan halpa, pääruoat ovat 15-17 taalan paikkeilla, alkupalatkin melkein kympissä. Hintansa väärti se silti kaikin tavoin on. Yksi koko reissun parhaista.
JULLE:
Kun reissumme aikana ja sen jälkeen kertasimme matkan parasta antia, muistui Caravan of Dreams aina mieleen miellyttävänä elämyksenä.. . .
Kärkipään sijoitus lienee ennen kaikkea ravintolan tunnelman ansiota. Toki lämpimässä illassa olisi ollut mukava istua pienellä terassillakin, mutta emme yksinkertaisesti voineet vastustaa ravintolan unenomaista interiööriä. Sitä paitsi sisällä soi bebop! (Tiedoksi teille, jotka ette tiedä, bebop on minulle uskonto).
Nälkä oli kova, olimme jättäneet illastamisen melko myöhään. Toisaalta minusta kyllä välillä tuntuu, että emme New Yorkissa juuri muuta tehneetkään kuin söimme. Ja milloin emme syöneet, puhuimme edellisestä tai seuraavasta ateriasta.
Ravintolan aistillinen ilmapiiri vaati tilamaan punaviiniä. Listalla olikin runsaasti valinnanvaraa kosher- ja luomuviineissä. Sääli vain, että amerikkalaisia vaihtoehtoja ei juuri ollut.
Ruokalista lupaili hyvää: sekä alkuruoat että pääruoat vaikuttivat maistuvilta ja täyttäviltä. Kaikkea teki mieli, mutta valitsimme alkuruoaksi bruschettat ja pääruoaksi burritot.
Kun bruschettat saapuivat pöytään, ymmärsin tarjoilijan hienoisen hämmästyksen tilattuamme kumpikin omat annoksemme - ne nimittäin olivat valtavia. Ei silti, että meistä kumpikaan olisi ollut valmis siinä nälässä omaansa jakamaan.
Kun pääruoan aika koitti, kupuni oli lähestulkoon täynnä. Mutta koska kotimaassa joudun elämään suuren osan ajasta ilman kunnon burritoa, minun on hyvin vaikeaa olla tilaamatta, jos sellainen menusta löytyy.
Bageleiden lisäksi burritot ovat olleet aiempien Amerikan matkojeni himokkaasti odotettua antia. Jonkin verran psyykkausta, suggerointia ja visualisointia vaadittiin, jotta olisin valmis sivuuttamaan nämä Meksikon ruokaisat herkkurullat ilman pahaa mieltä. Vegaaniburritoihin olin suhtautunut epäilevästi, sillä kuvittelin että burritosta katoaa jotain merkittävää juuston myötä.
Onneksi Caravan of Dreams todisti epäilykseni vääräksi, sillä burrito oli varsin maistuva ja tuhti. Siltikin täytyy myöntää, että se ei kuitenkaan messevyydessä yltänyt aiempina vuosina nauttimieni juustoisten veggieburritojen tasolle
Erityispisteet herkullisesta guacamolesta ja salsasta, jotka toki lähtökohtaisesti ovatkin vegaanisia. En muuten ymmärrä, miksi guacamoleen toisinaan on tapana sotkea ranskankermaa, sillä mielestäni se tekee guacamolelle saman mitä Prozac mielelle, eli latistaa maun luonteettomaksi. (Mainittakoon nyt sekin, että avokado on minulle pyhä).
Ja vielä lopuksi: Säästääksemme Saimi Nousiaisen ja Sami Sykön hukkareissulta koemme iloiseksi velvollisuudeksemme tiedottaa, että Caravan of Dreams EI toivota tervetulleeksi turkiksiin puettuja asiakkaita.
Suositellaanko vegaaneille: Ehdottoman vahvasti.
405 East 6th Street, New York, NY 10009
(Between 1st Avenue & Avenue A)
Ma-pe, su 11-23
La 11-24
http://www.caravanofdreams.net/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti